Koronavirus: tehokkaampaa katastrofiapua EU:ssa

EU vahvistaa pelastuspalvelumekanismiaan vastatakseen tehokkaammin katastrofeihin - mukaan lukien koronaviruksen kaltaisiin terveyskriiseihin.

EU valmistautuu entistä paremmin tuleviin kriiseihin

EU:n pelastuspalvelumekanismi on yhteistyöhön perustuva avunannon väline, johon turvaudutaan erilaisten ihmisen aiheuttamien tai luonnonkatastrofien sattuessa. Sitä on käytetty muun muassa maanjäristysten, maastopalojen tai tulvien tuhojen korjaamiseksi sekä koronaviruksen hoidossa ja ehkäisyssä tarvittavien lääkinnällisten tarvikkeiden hankkimiseksi.

Katso EU:n koronaviruksen vastaiset toimet teemoittain aikajanalta.

EU korjaa puutteita, joita koronaviruspandemia on pelastuspalvelumekanismista osoittanut. Parlamentti vahvisti 27. huhtikuuta 2021 neuvoston kanssa tehdyn sopimuksen pelastuspalvelumekanismin uudistamisesta. EU:n vuosien 2021-2027 pitkän aikavälin budjetista ja elpymistukivälineestä ohjataan 3,319 miljardia euroa mekanismin käyttöön.

Jotta apua saadaan lähetettyä nopeammin, voi komissio jatkossa käyttää suoraan RescEU-välineen alaisia resursseja. Parlamentti varmisti mekanismille myös riittävät resurssit kriisien ennaltaehkäisyyn, valmiuteen ja reagointiin.

EU:n turvajärjestelmä kriisien varalle

Pelastuspalvelumekanismia on käytetty sen perustamisesta vuonna 2001 alkaen yli 420 kertaa niin EU-alueella kuin sen ulkopuolellakin. Sen avulla on voitu vastata moniin ihmisen aiheuttamiin ja luonnonkatastrofeihin.

Viimeisimpänä EU:n pelastuspalvelumekanismia on käytetty käynnissä olevan koronavirusepidemian aikana jäsenvaltioiden ja niiden terveydenhuoltojärjestelmien tukemiseksi koordinoimalla lääkintävälineiden ja suojavarusteiden toimituksia Eurooppaan ja eri puolille maailmaa.

Mekanismin turvin on myös palautettu yli 90 000 EU-kansalaista koteihinsa eri puolilta maailmaa.

Hätätilavalmiutta vahvistettava

Kun EU-maa kärsii katastrofista, se voi pyytää apua unionilta pelastuspalvelumekanismin kautta. Komissio koordinoi yhteistä vastausta pyyntöön ja kattaa vähintään 75 % kuljetus- ja operaatiokuluista.

Vuonna 2019 EU:ssa perustettiin uusi hätäapureservi ”RescEU”, joka voidaan ottaa käyttöön, kun jäsenmaiden omat resurssit eivät riitä.

Maaliskuun puolivälissä 2020, kun pandemia puhkesi Euroopassa, lääkinnällisten laitteiden varasto lisättiin RescEU:n osaksi, jotta voidaan tarvittaessa tukea lääkepulasta kärsiviä jäsenmaita. Parlamentin hyväksymät säännöt sallivat EU:n kattaa jopa 100 % RescEU:n käyttöönotosta koituvista kuluista. Varastoa ylläpitää omalla alueellaan yksi tai useampi EU-jäsenmaa.

EU:n koordinoimaa hätäapua Albaniaan maanjäristyksen ja tulvien jälkeen syyskuussa 2019
EU:n koordinoimaa hätäapua Albaniaan maanjäristyksen ja tulvien jälkeen