Oikeusvaltioperiaate: uudella mekanismilla suojataan EU:n arvoja ja budjettia

Uudet säännöt antavat EU:lle oikeuden katkaista rahoitus sellaisilta jäsenmailta, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.

Oikeuden jumalatar Justitia
Justitia ©Helmutvogler /Adobe Stock

Mepit ovat varoittaneet, että eurooppalaiset arvot ovat vaarassa ja että EU-varoja pitkän aikavälin budjetista tai elvytyspaketista ei tulisi myöntää demokratiaa ja perusoikeuksia vastaan toimiville tahoille Euroopassa.

Mepit vaativat 7. lokakuuta 2020 hyväksymässään päätöslauselmassa oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista Euroopassa uuden mekanismin ja tehokkaiden sanktioiden kautta niille jäsenmaille, joiden on todettu toimivan EU-arvojen vastaisesti. Mepit haluavat lisäksi, että EU-toimielimet sopivat selkeistä säännöistä, joilla sidotaan EU-varojen maksaminen jäsenmaalle oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Uudet säännöt astuivat voimaan 1. tammikuuta 2021. Unkari ja Puola ovat nostaneet mekanismin laillisuutta kyseenalaistavia kanteita Euroopan unionin tuomioistuimessa. Ne eivät kuitenkaan pysäytä mekanismin käyttöönottoa.

Parlamentti on toistuvasti huomauttanut, että mekanismi on käytössä ja komissiolla on oikeudellinen velvollisuus puolustaa EU:n taloudellisia etuja. Parlamentti hyväksyi päätöslauselmia aiheesta maalis-, kesä- ja heinäkuussa 2021. Niissä parlamentti kehottaa komissiota toimimaan ja toteaa, että parlamentti on valmis ryhtymään oikeustoimiin komissiota vastaan, jos se ei täytä velvollisuuksiaan.

Mikä on oikeusvaltioperiaate?

Euroopan unionista tehdyn perussopimuksen 2 artiklassa oikeusvaltio on listattu yhdeksi EU:n perusarvoista. Se tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia, että ne eivät saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja että kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu myös korruption vastainen toiminta sekä lehdistönvapauden puolustaminen, jotta kansa saa tietoa hallituksen toimista.

Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on yleinen huolenaihe eurooppalaisten keskuudessa. Vuoden 2019 Eurobarometri-kyselyssä vähintään 85 % vastaajista eri puolilla EU:ta piti oikeusvaltioperiaatteen jokaista osaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Toisessa, lokakuussa 2020 julkaistussa kyselyssä 77 % eurooppalaisista kertoi haluavansa kytkeä EU-varojen myöntämisen jäsenvaltioille oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian noudattamiseen.

EU:n nykyiset keinot oikeusvaltion suojelemiseksi

EU:lla on jo käytössään työkaluja oikeusvaltioperiaatteen suojelemiseksi. Euroopan komissio julkaisi 30. syyskuuta ensimmäisen vuosittaisen, oikeusvaltion tilaa koskevan raporttinsa, jossa valvotaan sekä positiivisia että negatiivisia kehityskulkuja eri jäsenmaissa. Komissio on lisäksi valvonut Romanian ja Bulgarian tilannetta siitä asti, kun ne liittyivät EU:hun vuonna 2007.

Neuvosto käy vuosittain oikeusvaltiovuoropuhelua, ja nykyinen puheenjohtajamaa Saksa aikoo käydä maakohtaisia keskusteluja marraskuussa aloittaen viidestä EU-maasta.

Jos komissio arvioi, että jokin jäsenmaa toimii EU-lain vastaisesti, se voi aloittaa maata vastaan rikkomusmenettelyn, joka voi johtaa rahallisiin sanktioihin EU-tuomioistuimen päätöksestä. Toinen, perussopimuksen artikla 7:n mukainen menettely sallii neuvoston laatia suosituksia tai päättää yksimielisesti sanktioista jäsenmaata vastaan. Sanktiot voivat johtaa jopa jäsenoikeuksien pidättämiseen.

Tarve lisätoimille

Meppien mielestä olemassa olevat toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä. Neuvostossa on käynnissä artikla 7:n mukaiseen menettelyyn kuuluvia kuulemisia Puolan ja Unkarin kanssa, mutta parlamentti on ilmaissut huolensa edistyksen puutteesta kummassakin jäsenmaassa.

Täysistuntokeskustelussa 5. lokakuuta 2020 mepit pitivät tervetulleena komission aloittamaa vuosittaista raportointia oikeusvaltion tilasta, mutta vaativat lisää toimia arvojen täytäntöön panemiseksi. ”Valvominen yksin ei tuo takaisin itsenäistä oikeuslaitosta Puolaan tai pelasta Unkarin Index-mediataloa”, sanoi Michal Šimečka (Renew Europe, Slovakia).

Šimečka on laatinut päätöslauselman, joka hyväksyttiin 7. lokakuuta ja joka vaatii nykyisten työkalujen vahvistamista ja vuosittaisen valvonnan aloittamista maakohtaisine suosituksineen, aikatauluineen ja toimeenpanoa koskevine tavoitteineen. Valvontakierros toimisi perustana artikla 7:n mukaisen menettelyn käynnistämiselle tai budjettivarojen jäädyttämiselle jäsenmaalta.

EU:n taloudellisten etujen puolustaminen

Korruptio tai hallituksesta riippuvaiset tuomioistuimet voivat tarkoittaa, että jäsenmaassa ei ole mahdollista valvoa EU-rahan käyttöä oikeaan tarkoitukseensa. Komissio esitteli vuonna 2018 lakialoitteen, jolla suojattaisiin EU:n taloudellisia etuja, jos oikeusvaltiossa huomataan puutteita.

Parlamentti hyväksyi kantansa esitykseen vuoden 2019 alussa. Lopullinen päätös lakiesityksestä riippuu EU:n pitkän aikavälin budjettia koskevien neuvottelujen lopputuloksesta. Parlamentti on myös painottanut, että sopu vuosien 2021-2027 budjetista on mahdollinen vain, jos oikeusvaltioperiaatetta koskevan lakiesityksen käsittely etenee.

EU-maiden johtajat sopivat heinäkuussa 2020, että EU-varojen maksaminen jäsenmaille on jatkossa riippuvaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. Neuvoston puheenjohtajamaa Saksa esitti alkusyksystä kompromissialoitteen, jota mepit kritisoivat heikoksi 5. lokakuuta käydyssä täysistuntokeskustelussa.

”Mekanismi, jota ei käytännössä voida ottaa käyttöön epärehellisten menettelyiden tai jahkailun vuoksi, on ainoastaan niiden edun mukainen, jotka eivät halua nähdä sääntöjä pantavan toimeen”, sanoi Petri Sarvamaa (EPP, Suomi).

Sopimus neuvoston kanssa

Mepit aloittivat neuvottelut neuvoston kanssa lokakuussa. Parlamentin puolelta neuvotteluita vetävät Petri Sarvamaa ja Eider Gardiazabal Rubial (S&D, Espanja).

Sopimukseen päästiin 5. marraskuuta 2020. Parlamentin neuvottelijat varmistivat lainsäädännön laajan toiminta-alan, eli se ei kata vain korruptio- ja petostapauksia vaan myös perusarvojen, kuten vapauden, demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien (mukaan lukien vähemmistöjen oikeuksien) rikkomukset.

Tekstissä suojataan myös rahoituksen edunsaajien, kuten opiskelijoiden, maanviljelijöiden ja kansalaisjärjestöjen etuja. Ne voivat anoa niille luvattua rahoitusta suoraan komissiolta. ”Meille oli ensiarvoisen tärkeää, että edunsaajia ei rangaista heidän hallitustensa vääristä teoista ja että he saavat jatkossakin luvattua rahoitusta”, sanoi Eider Gardiazabal Rubial.